Tietoturva-asenteet muodostuvat tunteista, tiedosta ja toiminnasta. Omaksuin tämän ajatuksen aikaisemmin, kun selvitin, mitä on asenne tietoturvassa. Erittäin lyhyiden sosiaalipsykologian opintojen perusteella arvelin, että tietoturva-asenteisiin vaikuttaminen tapahtuu vaikuttamalla tietoturvaan liittyviin tunteisiin, tietoturvatietoisuuteen sekä tietoturvalliseen toimintaan.
Tietoturvaan liittyviin tunteisiin vaikuttamisesta ensimmäinen ajatus on tietysti pelottelu. Kaikki me osaamme pelotella tietomurroilla, palvelunestohyökkäyksillä ja muilla möröillä. Uskon, että pelottelu johtaa lopulta ”ei kiinnosta, ihan sama” mielentilaan tai lamauttaa työnteon kokonaan. Mielestäni kannattaisi kertoa, kuinka hyvin onnistuimme suojautumaan haittaohjelmaepidemialta, ja minkä takia. Sitten, kun on oikeasti tarvetta varoittaa, niin varoituksetkin menevät paremmin perille?
Hyödyntämällä ns. tilannevihjeitä ja kertomalla työntekijälle, mitä muut tekevät, voidaan koittaa vaikuttaa työntekijän toimintaan (Helkama ym. 2015, 198). Käytännössä tätä voisi soveltaa esimerkiksi asettamalla työhuoneen ovelle kyltin ”Kollegasi muisti painaa Win+L poistuessaan koneeltaan.” Työhuoneen seinälle voisi laittaa myös tietoturvan tai tietosuojan huoneentaulun tms. infograafin, joka kertoo olennaiset asiat esimerkiksi työntekijän päivittäisten työtehtävien näkökulmasta.
Tietoturvallisia toimintamalleja voi levittää esimerkkien avulla. Näytä muille, että lukitset koneesi, käytät salasanojen hallintatyökaluja, luokittelet tiedostojasi, ”deebannaat” kovalevysi jne. Pyri esimerkin voimalla luomaan työympäristö, jossa tietoturvallisista toimintatavoista muodostuu rutiini ja odotettava toimintamalli. Näin muutkin työntekijät pyrkivät toimimaan vastaavalla tavalla? (ks. Helkama ym. 2015, 193: Sosiaalisen ympäristön balanssipyrkimys).
Tämä oli toinen osa tietoturva-asenteisiin liittyvässä oppimispäiväkirjassani. Kolmannessa osassa kerron, miten tietoturva-asenteisiin voi vaikuttaa suostuttelevalla viestinnällä.
Kirjalähteen tiedot
Helkama ym. 2015. Johdatus sosiaalipsykologiaan. 10. uudistettu painos. Helsinki: Edita.
Vastaa