Tietoturvan asennemuutos voidaan koittaa saavuttaa pakon ja kannustinten avulla. Jos laki pakottaa tiettyyn toimintaan tai rajoittaa käyttäytymistä, niin se voi johtaa myös käyttäytymistä koskevien asenteiden muutokseen. (Helkama ym. 2015, 203.)
Asennemuutos voi tapahtua myös ihmisen toiminnan kautta. Väitteessä on taustalla ns. kognitiivisen dissonanssin teoria. Teoriaan liittyy seuraava ajatusmalli:
Jos ihmisen tiedot ja teot ovat ristiriidassa, niin ihminen pyrkii pois tästä tilasta muuttamalla tietojaan, asenteitaan tai käyttäytymistään (Helkama ym. 2015, 360). Esimerkiksi työntekijä tietää, että pitäisi käyttää suojattuja tiedonsiirtomenetelmiä, mutta ei käytä. Tästä aiheutuu tunne väärästä toiminnasta. Työntekijä pyrkii korjaamaan tilanteen tai muulla tavalla oikeuttamaan toimintansa.
Aronson ja Mills (1959) tutkivat ajatusmallia käytännössä. Tutkimuksessa selvitettiin keskusteluryhmään liittyviä asenteita. Tulosten perusteella asenne ryhmää kohtaan muuttuu sitä myönteisemmäksi, mitä enemmän koettelemuksia ihminen joutuu läpikäymään päästäkseen ryhmän jäseneksi (Aronson & Mills 1959; Helkama ym. 2015, 204-205).
Tehdäänpä edellisistä tuloksista epätieteellinen maalaisjärkiyleistys: asenne asiaa kohtaan muuttuu myönteisemmäksi, jos henkilö joutuu tekemään paljon työtä asian saavuttamiseksi. Voisikohan tätä soveltaa esimerkiksi yrityksen sisäisissä tietoturvakoulutuksissa, joiden päätteeksi pidetään vaikea testi. Vaikean kokeen läpäiseminen nostaa myönteistä asennetta tietoturvaa kohtaan?
Tai jos työntekijä ymmärtää, että tietoturvallisilla toimintatavoilla voi olla suora yhteys yrityksen menestykseen, hän ei koe tietoturvallista toimintaa ongelmana tai taakkana*. Vaativat asiakkaat edellyttävät hyvää tietoturvan tasoa. Yritys saa enemmän tilauksia, koska asiakkaat arvostavat yrityksen tietoturvan tasoa. Tehdään siis tietoturvallista työtä, jolloin yrityksemme menestyy!
*Toisaalta, jos tietoturvallinen tapa tehdä töitä koetaan ongelmana tai taakkana, niin jossain muualla on isoja ongelmia.
Tietosuoja-asetus on mahdollisuus yrityksille ja asenteille
Mitenköhän ihmisten asenteet tietosuojaa ja tietoturvaa kohtaan tulevat muuttumaan EU:n tietosuoja-asetuksen (GDPR) myötä? Asetus kannustaa (asetuksen hyödyt) ja pakottaa (asetuksen sanktiot) yritykset huomioimaan tietosuojan päivittäisessä toiminnassaan. Mitä enemmän yrityksen työntekijät joutuvat näkemään vaivaa asetuksen vaatimusten täyttämiseksi, sitä myönteisemmäksi asenne tietosuojaa kohtaan muuttuu? Uskon, että asetus kokonaisuutena tulee vaikuttamaan positiivisesti yritysten työntekijöiden asenteisiin tietosuojaa ja tietoturvaa kohtaan, kunhan vaatimusten täyttämisen työtaakka ja koetut hyödyt ovat vähintään tasapainossa. Ensin pitäisi kuitenkin päästä ulos GDPR:n kauhun kehästä!
Tämä oli neljäs osa tietoturva-asenteisiin liittyvässä oppimispäiväkirjassani. Viidennessä osassa kokoan yhteen oppimisprosessin aikana muodostuneita ajatuksia.
Lähteet
Aronson, E., Mills, J. 1959. The effect of severity of initiation on liking for a group. Journal of Abnormal and Social Psychology, 59(2), 177-181.
Helkama ym. 2015. Johdatus sosiaalipsykologiaan. 10. uudistettu painos. Helsinki: Edita.
Ajatusapua, lisää materiaalia ja lähteitä löytyy esimerkiksi Wikipediasta: https://en.wikipedia.org/wiki/Attitude_change#Cognitive_dissonance_theory https://en.wikipedia.org/wiki/Cognitive_dissonance
Vastaa