Yritysjohto möhlii tai mahdollistaa tietoturvan

Yritysjohdon sitoutuminen tietoturvaan on yksi tärkeimmistä tietoturva-asioista. Jos yritysjohto ei ole kiinnostunut tietoturvasta, ei bisneskään kauan kukoista. Tietoturvan merkitystä yritykselle voi osoittaa tietoturvapolitiikan toteuttamisella, resurssien antamisella sekä riskienhallintaan osallistumalla.

Kyseessä on ihan perusjuttuja, jotka jokainen yritys voi toteuttaa. Asioiden olennaisuudesta kertoo se, että ne on huomioitu esimerkiksi ISO27001 tietoturvastandardissa sekä valtionhallinnon tietoturvallisuuden perustason vaatimuksissa (VAHTI 2/2010).

Sitoutuminen osoitetaan tietoturvapolitiikalla

Tietoturvapolitiikka osoittaa yritysjohdon sitoutumisen. Tietoturvapolitiikassa kerrotaan yleisellä tasolla, miten tietoturvallisuus on huomioitu yrityksessä. Dokumentti kuvaa myös eri tahojen vastuita ja velvollisuuksia sekä muita kannanottoja tietoturvallisuuteen liittyen. Asiakkaille luodaan luottamusta tietoturvapolitiikan avulla.

Esimerkki
Yrityksesi on päässyt neuvottelemaan palvelun toimittamisesta isolle asiakkaalle. Asiakas on positiivisesti yllättynyt, koska yrityksesi pystyi konkreettisesti todentamaan tietoturva-asioitaan tietoturvapolitiikan avulla. Useat aikaisemmat palvelutoimittajat ovat puhuneet paljon, mutta todentaminen on ollut ongelmallisempaa. Yritysjohdon sitoutuminen tietoturvatyöhön mahdollistaa neuvottelujen jatkumisen.

Tietoturvaresurssit luovat mahdollisuuksia

Yritysjohto osoittaa tietoturvatyölle tarvittavat resurssit. Ne voivat olla esimerkiksi koulutusta, työaikaa tai rahaa tietoturvateknologioihin. Resurssit mahdollistavat osaavamman henkilökunnan, turvallisemman työskentely-ympäristön ja jopa uudet asiakkuudet.

Esimerkki
Yrityksen asiantuntijat ovat havainneet, että tietoturvaan ja tietosuojaan liittyviä kysymyksiä tulee jatkuvasti enemmän. Lisäksi potentiaaliset asiakkaat kysyvät usein, miten tietoturvallisuus on organisoitu. Yritysjohto tarjoaa eräälle asiantuntijalle mahdollisuutta perehtyä lisää tietoturvallisuuteen koulutusten kautta sekä osoittamalla hänelle työaikaa tietoturvatehtävien hoitamiseksi. Asiakaskokemus paranee ja yritykseen luotetaan enemmän.

Riskienhallinta on yritysjohdon arkea

Päivittäisessä työssä ilmenee tilanteita, jotka vaativat riskien arviointia. Yritysjohto lopulta päättää, mitä riskeille tehdään: poistetaan, vähennetään, siirretään vai hyväksytään.

Esimerkki
Yrityksen IT-asiantuntija on havainnut, että varmuuskopiointipalvelimen kiintolevyt tuottavat silloin tällöin virheitä. Vaikuttaisi siltä, että levyt ovat hajoamassa. Asiantuntija suosittelee levyjen uusimista. Vaikka yrityksen taloustilanne on tiukka, yritysjohto päättää hankkia uudet levyt. Yritysjohto ei halua ottaa riskiä, että varmuuskopiot menetetään, koska siitä aiheutuu lisäriskejä koko yritystoiminnalle.

Yritysjohtaja,

  • Osoita suhtautumisesi tietoturvaan.
  • Varmista työntekijöiden tietoturvaosaaminen, edes yleisellä tasolla.
  • Tiedä tietoturvan pääpointit ja kuuntele asiantuntijoitasi.

Älä möhli vaan mahdollista!

Asiantuntija muuttaa asenteita

Asiantuntija osaa asiansa ja viestinnän salat. Suostuttelevalla viestinnällä voidaan pyrkiä vaikuttamaan ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen (Helkama ym. 2015, 199). Suostuttelu-guru Robert Cialdini on tutkinut aihetta paljon. Cialdinin mukaan suostuttelevassa viestinnässä kannattaa hyödyntää vastavuoroisuuden, niukkuuden, auktoriteetin, johdonmukaisuuden, tykkäämisen ja yksimielisyyden periaatteita (ks. lisätiedot lähteistä).

Esimerkiksi viesti menee paremmin perille, kun kuulija tietää kertojan olevan asiantuntija. Lisäksi auttaa, kun tietolähde on viehättävä tai miellyttävä (Helkama ym. 2015, 199).

Suostuttelevan viestinnän vaikutus asenteisiin on kuitenkin tilannesidonnaista. Vaikutus riippuu siitä, miten vastaanottaja käsittelee viestejä (Helkama ym. 2015, 199). Esimerkiksi ELM-mallin mukaan:

Jos henkilöllä on motivaatiota/kykyä käsitellä viestiä ja hän kokee, että aihetta tukevat perustelut ovat vahvoja, niin tästä muodostuu todennäköisemmin myönteisiä ajatuksia ja asennemuutosta.

Jos henkilöllä ei ole motivaatiota/kykyä käsitellä viestiä, niin esimerkiksi aiheen esittelijän asiantuntijuudella on suurempi merkitys. Henkilö saattaa luottaa asiantuntijan ilmaisemaan viestiin, mutta tästä johtuva asennemuutos voi jäädä pinnallisemmaksi. (Helkama ym. 2015, 199-203.)

Kun yllä kuvattuun näkökulmaan lisätään ripaus maalaisjärkeä, saadaan seuraava lopputulos. Asennemuutokseen pyrkivässä tietoturvakoulutuksessa kannattaa käyttää kouluttajaa, joka:

  • tunnistetaan alansa asiantuntijaksi,
  • käyttää esimerkkejä ja osoittaa muidenkin toimivan samalla tavalla, ja
  • perustelee asian työntekijän näkökulmasta mielenkiintoisesti.
  • Ja on lisäksi viehättävä?

Tämä oli kolmas osa tietoturva-asenteisiin liittyvässä oppimispäiväkirjassani. Neljännessä osassa kerron tietoturva-asenteisiin vaikuttamisesta pakon ja kannustinten avulla.

Lähteet
Helkama ym. 2015. Johdatus sosiaalipsykologiaan. 10. uudistettu painos. Helsinki: Edita.
Suostuttelun periaatteista löytyy lisätietoja Cialdinin kirjoista, nettisivuilta ja Wikipediasta: Robert Cialdini.

Viisi harvinaisempaa faktaa tietoturvasta

Ohessa on muutama harvinaisempi fakta tietoturvasta. Poimin ne Petteri Järvisen pitämästä koulutuksesta Tietoturvaa yrityskäyttäjille. Koulutuksen organisoi Turun kauppakamari. Koko päivän kestäneessä koulutuksessa nousi esiin monia olennaisia tietoturvaan liittyviä huomioita ja vinkkejä. Suosittelen!

Mukavuus kertaa turvallisuus on vakio

Petterin mukaan tietoturvallisuuden keskeinen periaate on: mukavuus x turvallisuus = vakio.

Käytännössä tarkoittaa sitä, että turvallisuutta lisättäessä joutuu tinkimään mukavuudesta. Asiasta on kerrottu käytännössä esimerkiksi Mikrobitissä julkaistussa älypuhelimen tietoturvaoppaassa sekä Petterin blogissa julkaistussa salasanat ovat psykologiaa -postauksessa.

Tietoturva on maalaisjärkeä

”Miten saadaan ihmiset olemaan hölmöilemättä?” Esimerkiksi ”varmuuskopioiden ottaminen on nykyään niin helppoa, että jos tiedostoja kadottaa, ei voi kuin itseään syyttää.”

Toinen hyvä esimerkki on virustorjunta. Siihen luotetaan aivan liikaa. Paraskaan virustorjunta ei pysty suojaamaan ihmistä itseltään. Petterin mukaan ”On pienempi riski jättää sähköpostin liite avaamatta, kuin avata se epävarmassa tilanteessa.” Pitää täysin paikkaansa. Vähän kuitenkin kiinnostaisi tietää, mitä siinä liitteessä on…jos näin on, niin ota yhteyttä lähettäjään, ja kysy.

Tietoturva on kansalaisvelvollisuus

Kansalaisten IoT-laitteita käytetään verkkohyökkäysten tukena. Tietoturvasta huolehtiminen on siis kansalaisvelvollisuus. Petteri tiivisti asian erittäin hyvin näin: ”90-luvulla tietoturva oli yritysasia, 2000-luvulla henkilökohtainen asia, 2010 luvulla kansallinen asia.”

Salasanasäännöt ovat hölmöjä

Tietoturva-asiantuntijat jaksavat horista samoja salasanavinkkejä jatkuvasti. Pitää olla tarpeeksi monimutkainen, pitkä, vaikeasti arvattava, useasti vaihdettava jne. ”Jos yritysten tietohallinto ei itse pysty noudattamaan salasanasääntöjä, miten sitä voi velvoittaa käyttäjiltä?” Nykyiset salasanasäännöt on hölmöjä. Riittäisikö se, että salasana on eri joka palvelussa? Salasanojen muistamista unohtamista voi helpottaa esimerkiksi KeePass-ohjelmalla.

Lukkoon ei voi luottaa

Kaikki tietävät, että nettiselailu on turvallista, kun selainrivillä on lukon kuva. Paitsi, että näin ei ole! ”Lukko ei takaa turvallisuutta, vain salauksen.” Mikä estää hämärähemmoja suojaamasta yhteyksiään? Lukon yhteyteen liitetty sertifikaatti kertoo, kenellä on lukon avaimet.

Vinkit perustuvat koulutuksen antiin. Olen pyrkinyt erottelemaan suorat lainaukset tekstin seasta.

Tietoturvasäännöt – ei pysty, ei ehdi, ei kiinnosta

Eräässä tutkimuksessa [1] selvitettiin työntekijöiden näkemyksiä organisaation hallinnollisesta tietoturvasta. Tutkimuksen kohteena olivat pankki ja IT-firma. Tietoturvalliset toimintatavat ovat organisaatioille olennaisia. Tietoturvasääntöjen osalta tulokset ovat harmillisia.

Molempien organisaatioiden intranetissä oli julkaistu tietoturvasäännöt henkilöstölle. Isolla osalla haastatteluihin osallistuneista pankin työntekijöistä ei ollut tietoa tietoturvasääntöjen sisällöstä. IT-firmassa ei kenelläkään. Huh!

Tutkimusaineiston perusteella työntekijöillä ei ole aikaa lukea sääntöjä. He eivät tiedä, missä tietoturvadokumentit sijaitsevat. Oikeastaan sääntöjä ei välttämättä edes ymmärretä eikä niiden lukemisesta koeta olevan hyötyä. Havaintoja ei voida yleistää, mutta jotenkin tuntuu siltä, että havainnot eivät rajoitu vain näihin kahteen organisaatioon.

Miten tilannetta voisi parantaa? Huomioita parista tutkimuksesta:

Asianmukaisesti toteutettu tietoturvaviestintä voi johtaa siihen, että työntekijät eivät koe tietoturvasääntöjä työtä rajoittavaksi tai haittaavaksi tekijäksi [2, s. 542].

Jos työntekijät kokevat, että heidän teoillaan on väliä ja ne auttavat tietoturvan kehittämisessä, niin he toiminevat silloin todennäköisimmin sääntöjen mukaisesti [3, s. 163].

Onko olemassa hyviä esimerkkejä niin mielenkiintoisesta ja kiinnostavasta tietoturvaviestinnästä, että lukija kokee positiivisen pakonomaisen tarpeen tutustua organisaation tietoturvasääntöihin ja muihin tietoturvadokumentteihin?

Lähteet:
[1] Albrechtsen, E. A qualitative study of users’ view on information security. Computers & Security, Vol. 26, 2007, s. 276-289.

[2] Bulgurcu, B., Cavusoglu H. & Benbasat, I. Information security policy compliance: an empirical study of rationality-based beliefs and information security awareness. MIS Quarterly Vol. 34 No. 3 s. 523-548. Syyskuu 2010.

[3] Herath, T. & Rao, H.R. Encouraging information security behaviors in organizations: Role of penalties, pressures and perceived effectiveness. Decision Support Systems, Vol. 47, 2009, 154-165.

Kyberkaries iskee alle kahdessa kuukaudessa

Tietoturvafirma Kenna tutki tunnettujen tietoturvareikien paikkaamiseen liittyviä aikaikkunoita. Siinä missä hammaslääkäri paikkaa reiät 15 minuutissa,
kuluu yrityksillä keskimääräisesti 100-120 päivää tietoturvareikien tukkimiseen.

Samaisen tutkimuksen mukaan yrityksellä on arviolta 40-60 päivää aikaa tukkia aukot. Muuten kyberkaries iskee 90% todennäköisyydellä.

Tietoturvareikiin hyökätään automaattisten työkalujen avulla. Niitä hyödyntäviä tahoja ei ensisijaisesti kiinnosta mihin hyökätään, kunhan onnistutaan.
Sitten pöllitään kaikki, mikä irti lähtee. Lopuksi vasta katsotaan, mitä on saatu.

Tietoturva-aukoista johtuvia riskejä voidaan pienentää. Kenna suosittelee käyttämään samoja työkaluja kuin vastapuolikin. Toisin sanoen yritysten kannattaa kartoittaa omien järjestelmiensä aukkoja systemaattisesti ja automatisoidusti.

Ellei IT-palveluiden ammattimainen ylläpito ole ydinliiketoimintaasi, niin anna homma jollekin muulle. On hölmöläisen hommaa koittaa hallita tietoturvapäivityksiä muun toiminnan ohella.