Kodin tietoturvaopas

Tämän hieman erilaisen oppaan tarkoituksena ei ole tarjota täydellistä listaa asioista, joita noudattamalla käyttäjä saa itselleen 100% tietoturvallisen toimintaympäristön. Sen sijaan päämääränä on saada lukija ajattelemaanmiten hän itse on hoitanut tietoturvansa.

Mitä on tietoturva?

Usein erehdytään tietoturvan laajuudesta. Virusturvan ja palomuuriohjelmiston asentaminen tietkoneelle on vain yksi pieni osa kokonaisesta tietoturvasta. Et välttämättä ole tullut ajatelleeksi, että mahdollisuus lukita ulko-ovi on myös tietoturvan parantamista. Tietoturvaa on yleisesti ottaen kaikki ne toimenpiteet, joilla pyrit suojaamaan sinulle tärkeitä tietoja ja materiaaleja. Mikäli sinulle tulee jossain vaiheessa opasta lukiessasi mieleen ajatus ”minulla ei ole mitään salattavaa”, niin lueppa vaikka tämä pieni tekstinpätkä.

Tietoturva jaetaan yleensä osiin

Varsinkin yritysmaailmassa tietoturvaa ajatellaan usein eri osa-alueiden kautta. Tyypillisesti niitä on kahdeksan. Voit tutustua osa-alueisiin tarkemmin tästä linkistä.Tavallisessa kotitaloudessa tietoturva voidaan ajatella myös kahdeksan eri osa-alueen näkökulmasta, mutta ajattelin yksinkertaistaa asiaa hieman. Käyn tässä oppaassa läpi muutamia asioita, jotka tulevat vastaan arkielämässä.

Ihmisen toiminta tietoturvan parantamiseksi

Nykyaikaiset tietotekniset laitteet ovat jo sen verran kehittyneitä, että niiden tietoturvan taso on jo oletuksena melko hyvä. Sen sijaan ihmisen asenteissa on paljonkin korjaamista. Esimerkiksi tuo kirottu lause ”minulla ei ole mitään salattavaa” pitäisi saada kitkettyä pois ihmisten mielistä. Kuten monessa muussakin asiassa, myös tietoturvassa asenne ratkaisee paljon. Käyttäjän on haluttava suojata omia tietojaan ja yksityisyyttään. Mieti näitä asioita:

  • Miten säilytän tärkeitä asiakirjoja? Esimerkiksi sellaisia joissa on henkilötunnukseni.
  • Ei kai tärkeät asiakirjat ole luettavissa suoraan ikkunan ulkopuolelta?
  • Otanko kopioita tärkeistä asiakirjoista?
  • Mikäli on tarvetta, niin miten tuhoan tärkeitä tietoja sisältävät asiakirjat?
  • Olenko tosiaan niin hölmö, että pankki(kortti)tunnukseni ja niiden yhteydessä tarvittavat salasanat ovat samassa paikassa? En kai vaan säilytä molempia helposti varastettavassa kukkarossa?
  • Säilönkö salasanoja, tunnuksia tai muita tärkeitä tietoja selvästi luettavassa muodossa kännykkääni?

Kuten huomaat, mainitut asiat eivät suoraan liity tietotekniikkaan (pankkitunnuksia lukuunottamatta), mutta ne ovat kaikki tietoturvan kannalta olennaisia asioita. Listaa voisi jatkaa mielensä mukaan.

Tietoteknisen ympäristön tietoturvan parantaminen

Näistä asioista voi lukea joka puolelta, mutta silti niistä on aina muistutettava. Tässä muutamia provosoivia lauseita:

  • Kun tietokoneohjelma ilmoittaa jotain niin onko minulla oikeasti niin kova kiire, etten ehdi lukemaan ilmoitusta?
  • Kun tietokoneen jokin ohjelma tai käyttöjärjestelmä haluaa päivittää itsensä, miksi minulla ei ole aikaa siihen?
  • Virusturvalla/Palomuurilla/Muulla ohjelmalla on jotain asiaa. Miksi painan aina kohdasta ”Muistuta myöhemmin” tai ”Älä muistuta tästä asiasta uudelleen” painikkeita?
  • Jos en osaa jotain asiaa mikä voi vaikuttaa turvallisuuteen, miksi en ole kysynyt siitä keneltäkään?
  • Ruudulle ilmestyy vieraskielinen varoitus. Miksi en edes vaivautunut yrittämään ymmärtää sitä tai katsonut asiaa hakukoneesta?
  • Sähköpostiin tuli liitetiedostolla/linkillä varustettu viesti tuttavalta. Miksi avasin sen ajattelematta ensin?
  • Miksi käytän helppoa salasanaa, vaikka tiedän sen olevan liian helppo, liian lyhyt ja turvaton?
  • Miksi en ota varmuuskopioita? Tiedän että 5000 lomakuvaani ovat tallennettuna vain tietkoneeni kovalevylle. Tiedän myös, että muistitikku maksaa kaupassa alle 10e ja voisin tallentaa ne myös sinne turvaan.

Vinkkejä tietoturvan parantamiseksi

  • Mikäli minulla ei ole mahdollisuutta tuhota jotain dokumenttia esimerkiksi polttamalla, niin revin niistä yleensä tärkeimmät tiedot erittäin hyvin. Jos asiakirja sisältää henkilötunnukseni, niin revin sen kohdan eriksiin niin pieniksi palasiksi, että sen kokoaminen ei ole järkevää.
  • Salasanoja voi tallentaa kännykkään fiksusti. Jos salasana on esimerkiksi numerokoodi(4567), niin tallenna se vaikkapa osoitekirjaan seuraavasti: 0123456789. Sinun on muistettava vain kohta, josta koodisi alkaa. Voit päättää, että se on aina esimerkiksi viidennestä numerosta alkaen. Tästä numerosarjasta 8475893056 oma koodini olisi siis 8930.
  • Edellistä ohjetta muokkaamalla se sopii myös salasanoihin. Tiedät että salasanasi on 8 merkkiä pitkä ja se alkaa viidennestä merkistä. Tallenna puhelimeesi tekstiviesti 45jui9478fhvbit958. Salasanasi on siis i9478fhv.
  • Mikäli sinun tarvitsee muistaa useita salasanoja, tutustu esimerkiksi KeePass ohjelmaan. TietojesiTurvaksi.fi sivustolla on sen käyttöön myös ohje.
  • Jos kotonasi on langaton verkko niin muista vaihtaa sen oletusasetukset. Jotkut laitteet ovat erittäin turvattomia oletusasetuksilla.
  • Kysy aina apua jos et tiedä jotain. Ystäväpiirissäsi tai netissä on varmasti joku, joka osaa auttaa sinun ongelmasi kanssa.
  • Muista että tietoturvan heikoin kohta on näppäimistön ja tuolin selkänojan välissä.
  • Ajattele ennen kuin toimit!

Tiedostojen ja osioiden turvallinen poistaminen

Monet yritykset tai yksityiset henkilöt ovat varmasti olleet tilanteessa, jossa esimerkiksi vanha tietokone annetaan pois, kun uutta laitetta ollaan ottamassa käyttöön. Tällaisissa tilanteissa suositellaan, että koneen käyttämät tallennusmediat tyhjennetään asianmukaisilla työkaluilla. Pelkkä tiedostojen manuaalinen poistaminen tai kovalevyjen formatointi ei valitettavasti tyhjennä levyä siten, että se olisi täysin tietoturvallinen.

Internetistä on saatavilla ohjelmia, joiden avulla huonosti tyhjennetyistä levyistä voidaan palauttaa myös arkaluontoisia tietoja.

Miksi tiedostot eivät poistu oletuksena turvallisesti?

Yleensä kun jokin tiedosto poistetaan, siirretään se oletuksena käyttöjärjestelmän roskakoriin. Sieltähän se on helposti siirrettävissä takaisin käyttöön. Tästä on hyötyä esimerkiksi jos on vahingossa poistanut väärän tiedoston.

Mikäli roskakori tyhjennetään, katoaa tiedosto kokonaan käyttäjän näkökulmasta. Todellisuudessa käyttöjärjestelmä vain poistaa viittaukset tiedostoon ja merkitsee kyseisen kovalevyn muistialueen uudelleen käytettäväksi.

Tiedostoa ei enää näy missään, mutta se on silti olemassa kovalevyllä. Jos joku saa kovalevyn haltuunsa, voi hän saada arkaluontoisia tietoja esiin. Jotta arkaluontoiset tiedostot saataisiin kokonaan poistettua, pitää muistialueet täyttää uudelleen. Tätä kutsutaan ylikirjoittamiseksi.

Mikäli jokin tiedosto on poistettu ja tila merkitty uudelleen käytettäväksi, saattaa käyttöjärjestelmä jossain vaiheessa ylikirjoittaa kyseisen tilan jollain muulla tiedostolla. Ylikirjoittaminen on mahdollista suorittaa myös sitä varten tehdyillä ohjelmilla. Ohessa on vielä kuva selventämään asiaa. Ylärivillä olevat numerot kuvaavat muistipaikkoja kovalevyllä. Kirjaimet A-D kuvaavat kyseisiä muistipaikkoja eri tapahtumahetkellä.

tiedosto_levylla

  • A = Kovalevyn muistipaikoissa 1-9 ei ole mitään tiedostoa.
  • B = Kovalevylle lisätään kuva, joka vie muistipaikat 1-5.
  • C = Kuvatiedosto poistetaan käyttöjärjestelmästä. Tiedosto säilyy silti kovalevyllä, vaikka käyttöjärjestelmä ei sitä enää näe.
  • D = Kovalevyn muistipaikat 1-9 ylikirjoitetaan useaan kertaan satunnaisella datalla eli ykkösillä ja nollilla. Kuvatiedostoa ei enää ole.

Ohessa on listattuna muutamia ohjelmia ja ohjeita niiden käyttöön. Parhaaseen lopputulokseen päästään koko osion ylikirjoittavalla DBAN -ohjelmalla. Muut ovat lähinnä yksittäisten tiedostojen tai kansioiden ylikirjoittamiseen tarkoitettuja.

Jatkuvuus- ja toipumissuunnitelman laatiminen

Mikäli epäilet yrityksesi tarvitsevan jatkuvuus- tai toipumissuunnitelmaa niin ne kannattaa ehdottomasti toteuttaa! Itse asiassa ei ole montakaan järkevää syytä olla toteuttamatta niitä. Huom! Teksti sisältää hieman sekaisin jatkuvuus- ja toipumissuunnitelman laatimisesta. Ne ovat kuitenkin melko samantyyppisiä. Tarkempia eroja voi katsoa esimerkiksi täältä.

Suunnitelmien laatimisessa on huomioitava muutamia tärkeitä asioita:

  • Kyseessä ei ole kertaluontoinen projekti vaan jatkuvuus- ja toipumissuunnitelman ylläpito kannattaa toteuttaa PDCA -mallia noudattaen.
  • Dokumentoinnin tärkeys. Mikäli asianmukaisia dokumentteja ei ole saatavilla, ei jatkuvuussuunnittelussa ole mitään ideaa. Ongelmatilanteen sattuessa henkilöstön toimintaa nopeuttaa laadukkaat kirjalliset tai sähköiset ohjeet.
  • Henkilöstön osaaminen. Jotta ongelmatilanteista toipuminen olisi nopeaa, on henkilöstön osattava toimia oikein. Harjoitus tekee tässäkin asiassa mestarin!

Tiedä mitä tarvitset!

Systemaattinen eteneminen on olennainen osa hyvän suunnitelman rakentamista. Kaikki lähtee siitä, että yritys tiedostaa tarpeensa kyseiselle suunnitelmalle.

Yritysjohdon suhtautuminen

Ensin kannattaa laatia dokumentti, jossa yritysjohto ilmaisee tavoitteet, joihin jatkuvuussuunnittelulla pyritään. Tavoitteisiin pääsemiseksi on toiminnalla oltava myös yritysjohdon täysi tuki. Dokumentti voi muistuttaa esimerkiksi tietoturvapolitiikkaa.

Yrityksen on tunnistettava tiedon ja liiketoiminnan säilyvyyden arvo. On siis kerrottava miksi yritys haluaa suojata toimintaansa. Dokumentissa olisi hyvä ottaa kantaa myös mahdollisiin vaikuttaviin lakiasioihin(pelastustoiminta jne) sekä suunnitelman ylläpitoa koskeviin asioihin.

Resursointi

Jotta ongelmatilanteista toipuminen olisi nopeaa ja toipumisen toteuttaminen helppoa, tarvitaan lista käytettävissä olevista resursseista.Suuremmissa yrityksissä voi olla erillisiä ryhmittymiä, jotka hoitavat tietyntyyppiset ongelmatilanteet. Tyypillinen pienemmistäkin yrityksistä löytyvä joukko on tietoturvaryhmä tai IT-asioista vastaava ryhmä.

Resursoinnin ideana on määritellä toipumistilanteessa tarvittavat henkilöt ja esimerkiksi varalaitteet. Pidemmissä tilanteissa myös rahan käyttöön saattaa liittyä kysymyksiä. Esim jos tulipalo tuhoaakin useamman palvelimen, niin millainen määrä rahaa toipumiseen on ensitilassa käytettävissä.

Henkilöstön toiminta ongelmatilanteissa

Liiketoimintaa haittaavan ongelman sattuessa on henkilöstön rooli tärkeä. Mitä paremmin heitä on koulutettu toimiaan ongelmatilanteissa sitä suuremmalla todennäköisyydellä he osaavat toimia oikein. Henkilöstön on tiedettävä miten erilaisissa tilanteissa toimitaan ja keneen kuuluu ottaa yhteyttä erilaisissa tapauksissa.

Yrityksellä olisi hyvä olla olemassa lista, josta selviää yhteystiedot esimerkiksi fyysisten tai tietoteknisten ongelmien ratkaisemiseksi. Tämä lista tulee olla myös osana jatkuvuussuunnitelman dokumentaatiota.

Suunnitelmien dokumentointi

Nopea korjaava toiminta ongelmatilanteissa, esimerkiksi tuotantopalvelimen hajoamisessa, on täysin riippuvainen henkilöstön osaamisesta ja dokumentaation laadusta. Henkilöstö ei pysty toimimaan täysillä, mikäli tarvittavaa informaatiota ei ole saatavilla. Siksi jatkuvuus- ja toipumissuunnittelussa on olennaisena osana myös dokumentointi.

Dokumentit pitää olla helposti saatavilla joko sähköisenä tai paperisena. Se on yrityksen itse päätettävissä, että missä muodossa dokumentaatiota haluaa säilyttää, kunhan ne on saatavilla kun niitä tarvitaan. Saatavuuden lisäksi myös dokumentaation laatu voi vaihdella. Esimerkiksi politiikkoissa teksti on yleisempää ja ei niin tarkkaa. Vastaavasti erilaisissa toimintadokumenteissa on oltava erittäin tarkat ja yksiselitteiset ohjeet. Tällaisia ovat esimerkiksi palvelindokumentaatiot. Jos jokin palvelin on hajonnut ja sitä lähdetään korvaamaan toisella, on esimerkiksi verkkoasetukset ja muut konfiguroinnit osattava palauttaa täysin toimiviksi mahdollisimman nopeasti.

Dokumentista huolimatta niistä olisi hyvä löytyä ainakin seuraavia asioita: Dokumentin ”omistaja”, eli kuka on vastuussa sen ylläpidosta. Dokumentin versionumero, päivitysväli ja muut tarvittavat yhteystiedot omistajan lisäksi. Aina kun dokumentti päivittyy, on se ilmoitettava jollain tavalla. Esimerkiksi uusin versio asetetaan näkyville ja kerrotaan koska se astuu voimaan.

Toipumissuunnitelma / Jatkuvuussuunnitelma esimerkki

Tässä on eräs pelkistetty esimerkki toipumissuunnitelman / jatkuvuussuunnitelman rakenteesta. Huomioi se, että jatkuvuussuunnitelmassa käsitellää yleisiä toimenpiteitä ja prosesseja, kun taas toipumissuunnitelma keskittyy tiettyyn alueeseen tarkemmin.

1) Yleistä

  • Organisaation / yksikön nimi
  • Suunnitelman tavoitteet
  • Mitä toimipisteitä/alueita suunnitelma koskee
  • Milloin suunnitelma otetaan käyttöön
  • Muut huomioitavat dokumentit, esimerkiksi politiikat

2) Henkilöstö

  • Päävastuuhenkilöt
  • Muut vastuuhenkilöt / vastuuryhmät
  • Edellä mainittujen yhteystiedot oltava näkyvillä!
  • Missä tapauksissa otetaan yhteyttä kuhunkin henkilöön?

3) Liiketoimintaprosessin tai tietojärjestelmän yms palauttaminen

  • Etenemissuunnitelma
  • Tavoitteet ja aikataulu
  • Vaaditut resurssit
  • Plan B / Vaihtoehtoinen suunnitelma
  • Mahdolliset jälkitoimenpiteet

 

(muokattu 11.9.2013)

”Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa – Ei tuurilla vaan taidolla”

Vuoden 2008 lopulla valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kansallisesta tietoturvastrategiasta. Kyseinen strategia otsikoitiin hienosti ”Turvallinen arki tietoyhteiskunnassa – Ei tuurilla vaan taidolla”. Strategian tavoitteena on, että Suomi on tietoturvan edelläkävijämaa vuoteen 2015 mennessä. Painopisteinä pidetään seuraavia:

  • Perustaidot arjen tietoyhteiskunnassa
  • Tietoihin liittyvien riskien hallinta ja toimintavarmuus
  • Kilpailukyky ja kansainvälinen verkostoyhteistyö

(Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö) Tavoitteiden saavuttamiseksi käynnistettiin toimenpideohjelma. Siihen on koottu 9 erilaista hanketta seuraavista aihepiireistä: 1) Tietoturvatietoisuuden lisääminen 2) Palveluntarjoajan vastuut, oikeudet ja velvollisuudet

  • Raportti sisältää esimerkiksi Turun ammattikorkeakoulun ja lakifirma Krogeruksen tuottamaa materiaalia aiheesta.

3) Tietoihin liittyvien riskien tunnistaminen ja tietojen suojaamiseen liittyvien vaatimusten tunnistaminen 4) Yritysten toiminnan jatkuvuuden ja kansalaisten palveluiden saatavuuden varmistaminen 5) Suomalaisten tietoturvaosaamisen levittäminen ja aktiivinen osallistuminen standardien kansainväliseen kehittämistyöhön

  • Käsittelee asiaa hyvin otsikolla ”Suomi tietoturvan suunnannäyttäjäksi”

6) Yritysten kilpailukyky ja NCSA (National Communications Security Authority) 7) Kansallisen yhteistyön tehostaminen ja aktivointi kansainvälisissä tietoturva-asioissa 8) Tutkimushanke lähitulevaisuuden tietoturvatrendeistä 9) Tietoturvallisuuden mittaaminen (Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö) Loppuraportit ja tiivistelmät löytyvät arjen tietoyhteiskunnan sivustolta

Avoimien WLAN-verkkojen käyttö on nyt laillista!

Mikäli suurempia muutoksia ei enää tule, niin avoimien WLAN-verkkojen käyttö on tästä päivästä (15.3.2011) lähtien laillista. Virallista tietoa asiasta löytyy esimerkiksi oikeusministeriön verkkosivuilta

”WLAN lain” vaikutus tietoturvaan

Kyllä! Saat nyt laillisesti käyttää naapurisi verkkoa! Tietoturvan näkökulmasta asia on kaksijakoinen. Laissa sanotaan, että vain internetin selaaminen on sallittua ja muu toiminta kiellettyä. Eli verkon toisiin koneisiin tai palveluihin ei saa ottaa yhteyttä. Verkon muut koneet saattavat tosin jakaa resurssejaan automaattisesti verkkoon, jolloin kynnys ja houkutus niiden käyttöön todennäköisesti laskee. Osa ihmisistä varmasti ajattelee, että yhteyksien hyödyntäminen negatiivisessa mielessä lisääntyy. Toisaalta jos tieto tästä laista leviää tarpeeksi, niin ihmiset saadaan ajattelemaan tietoturvaa enemmän. Toivottavasti ”vahingossa auki olevat” WLAN-tukiasemat saadaan suojattua lisääntyneen tietoturvatietouden ansiosta. Tahallaan tai tahattomasti avonaisia verkkoja on olemassa kuitenkin melko paljon, joten ainakin itse otan lakimuutoksen mielenkiinnolla vastaan. Muista katsoa myös tämä pienimuotoinen tutkimus aiheesta.